Suuri metsästäjä

Heippa ja hauskaa lauantai-iltaa kaikille! Mun piti tulla ihan näin blogiin kertomaan, että mä oon kyllä aika rohkee kaveri. Käytiin äitin kanssa tossa pyykillä pyykkituvassa ni alfauros-Pappa antoi mulle tehtävän, et mun pitää suojella tota mammaa tuolla ettei sen tartte pelätä. Mä suojelinkin!

Ah, mitä herkkua!

 Siinä kun mamma laitteli uutta pyykkiä koneeseen, niin mä tarkastelin huonetta ja yhtäkkiä mun silmäkulmassa näky joku vilaus. Sit se näkyi uudelleen. Siinävaiheessa mun koiramaiseen mieleeni palas muisto siitä, että mamma pelkää ötököitä, ja pakkohan mun oli sitten saalistaa tuo musta öttiäinen. Hetki siinä meni että sen kiinni sain, ja sit kun sain niin mitä teki mamma?

Tää nakkiluu on vaan niiiin hyvää !!

No alkoi kiljumaan mulle, että mun pitää hellittää otteeni siitä öttiäisestä. (jota äiti luuli eka mun viiksiksi, kun se oli niin suussa et jalat vaan vipatti ulkopuolella...) Mä häkellyin, avasin suuni suureksi ja sitten se mamma liiskasi sen. Se hais kyllä pahalle, mut siitä tuli entinen ötökkä, mä varmistin sen vielä. Kotiintullessa mä sit sain palkkioksi nakkiluun (eli nakilla hajustetun ja maustetun luun, namskis!) jota mä nyt innoissani natustelen omassa pesässäni. :)

Kuvasta voi kaikkien mun aarteiden alta löytää mun uudet tennispallotkin <3

Mamma ja Pappa kävi myös seinäjoella tänään ja mä sain vähän uusia juttuja. Vinkuvia tennispalloja, uutta herkkupötköä ja sit semmoisen kaulakorun jossa lukee mun nimi ja papan numero. Et jos tyttelit ei mulle suoraan uskalla soitella, ni ne voi ottaa yhteyttä mun pappaan, joka kyllä mulle välittää viestiä sitten eteenpäin... Mut niistä lisää huomenna!


Moon jo iso poika. Reipas viis ja puoli kiloa. Miettikää, viis ja puoli kiloo pelkkää lihasta! Kyllä mun kelpaa :)