perjantai 29. marraskuuta 2013

JoulupukinPikkuApuri-Alpo ja muita murinoita

Hei vaan! Tänään on ollut taas oikein toiminnantäyteinen päivä. Mä nimittäin pääsin seikkailulle Mamman ja Papan kanssa.

Ensinnäkin, mulla oli tänään rokotusaika. Mut se ei ollutkaan se sama kiva eläinlääkäri kuin viimeksi, vaan joku kumma mies jonka puheesta ei pappakaan saanut selvää... Sinne paikkaan me ei enää mennä; eli Seinäjoen seutu vinkkejä kaivataan! Missä on paras eläinlääkäri, jossa saa apua pulmiin ja koiralle kivaa palvelua, ei vaan "piikki niskaan ja lasku" meininkiä? Jäi vähän paha maku tämän koiruuden nassuun..

Ennakkojoulu, mua on lahjottu ihan urakalla! 

Sit me käytiin Seinäjoen Mustissa &Mirrissä. Me käytiin vähän joulupukin asioilla, mut sain mäkin kaikenlaista kivaa, kuten esimerkiksi uuden villanutun! Nyt mua ei palele enää kovilla pakkasilla :) Ihan pikkukummassa mua ei pueta, koska moon vähän sitä mieltä et vaatteet on vaan tiellä kun ulkoillaan.

Ruutukuosi. Sopii mun herrasmiestyyliin!

Kattokaa vaikka!

Siellä M&M:ssä oli kyllä kiva myyjä! Mä sain rapsutuksia ja sain mä maistella herkkuakin, et tykkäänkö varmasti jos sellaista mulle ostetaan ja tais kyllä löytyä uus lempparinamu... Mun uus älypelikin ratkes ennätystahtia noin hyvillä herkuilla.. Namskis!

95% lihaa. Kypsytetty tossa myyntipakkauksessa. Oih, nam, HERKKUA!

Moon viimeaikoina vähän tuhlannu Mamman ja Papan kans. Mulle tilattiin petenkoiratarvike.comista uus säkki ruokaa ja uus älypeli. Moon kyllä vähän ehkä sitä mieltä et se peli on liika helppo kaltaiselleni älykölle, mut en mä aio sitä kertoo noille, kun sen pelin ratkaiseminen on oiva keino saada iso kasa herkkuja helpolla...

Oli niin hyvää, että kuolasin.. Mun uus hieno älypeli.

Paljon herkkuja helpolla, suosittelen!

Tilattiin mulle uus hihnakin, mut se sattui olemaan vähän turhan iso ja paksu sekä raskas, ja se taitaakin mennä vaihtoon.

Turhan paksu ja suuri, muuten täydellinen. Hups!

Mut pidemmittä murinoitta, mä rupeen nyt nauttimaan kaikin puolin hellyydestä. On viikonloppu, mä saan taas ekstrapaljo hellyyttä kun mammall ja papalla on vapaata. Voiko muuta pikkuranskis toivoa? No nii-in, ei voi. Tai enhän mä kovin pieni enää oo, tänään punnittiin ja painan melkeen 8 kiloa jo! Mamman mielestä oikeen lihaksikas ukonkönsikäs jo, eikä mikään pikkupoika. Oonhan mä jo sentään sisäsiistikin!

Saanko herkun jos poseeraan näin?
Hyvät viikonloput teille, rutut, tutut ja kaikki muutkin! 

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Muutoksen tuulet ja muita sääilmiöitä

Hei vaan ja iltoja. Tulin kerrankin päivittämään vähän paremmin, kun on vähän hunningolla ollut tämä blogi. Kaikkihan lähti siitä, kun Mamma ja Pappa alkoi käyttäytyä oudosti ja puhumaan jostain muutosta. Mikä ihmeen muuto, minä ihmettelin. Kovasti se ilmeisesti tuhosi tavaraa, kun Mamma paketoi kaikki niiden ruokakipotkin paperiin ja pahvilaatikkoon. (Minäkin sain hetkeni pahvilaatikossa, mutta Mamman mielestä se ei ole meille ranskanrutuille sopivaa ruokavaliota ja nosti ne ulottumattomiini, höh.
Mä tykkään lumesta.  Mä sitäpaitsi aion syödä sen kaiken.

Nakkaa jo se lumipallo!!


No, sitten yks viikonloppu ne pakkasi kaikki tavarat. Eikös sen muuton pitänyt tulla meille eikä me mennä sen luo, kummaa touhua! Mummi ja Ukkikin liittyi seuraan ja ne laittoi mut ekkana autoon, ihan vaan etten mä unohdu ja koska oon niintärkee. (Mamma kyl puhui jotain jaloissa pyörimisestä ja edessäolemisesta, se ei oo niin kovin hyvä väistymään tieltä, niinkuin minä niin ihmekäänkös tuo jos edessä on.. ) Sit ne pakkas kaikki tavarat autoihin ja ajoi pikkuisten nokosien verran ja niin me oltiin uudessa, kummallisessa paikassa. Pikkuhiljaa mulle on alkanu vaieta ettei mikään Muuto oo tulossa meille, vaan me muutettiin. Pysyvästi. Täällon kuitenkin tosi kivaa, kun täällä mulla on oma piha, molemmin puolin taloa. Aikoi nuo ihmiset mulle rakentaa sinne aidankin niin pääsen ulkoilemaan yksin ja irti, ja juttelemaan mun uusien ystävien kans.
Ota jo se kuva...

Sporttiset mimmit, tiiätte mistä mut löytää..

Blaah, tylsää. Anna herkku?

Päästiinkin siis hyvällä aasinsillalla mun uusiin ystäviin. Ne on semmoisia mustia, niit on paljon tossa takapihan pellolla ja ne on hyviä hyppimään. Ne tekee kaikkia kieppujakin ilmassa, ennen kuin ne tulee alas takaisin. Ja ne sanoo vaan et 'NAA' vaikka mä oon kovasti yrittäny kertoo niille, et oikee sana on "HAU". Kyllä ne vielä oppii.

Ps, mäkin osaan jo hyppiä aika hyvin. Oon ottanu niiltä mun kavereilta vähän oppia. Pääsen nykyisin jo sohvallekkin ihan itte, ja arvatkaapas onkos se paras paikka hengailla ja syödä luuta ja pakkautua Mamman ja Papan väliin jos ne yrittää huomioida vaan toisiaan...
'NAA'? Mikä ihmeen 'Naa'?

Son 'Hau'.
Huooh. Kyllä mä vielä opetan ne puhumaan.

Huuh. Olipas asiaa. Kuvituksena viimeaikoina napsittuja kuvia, moon jo iso poika.

Pps, multa on irronnu jo kaks hammasta. Mun ikeniä kutkuttaaa!



lauantai 23. marraskuuta 2013

Avaruuskoira Alpo

Hei vaann ja hyvää lauantaita kaikille! Mulla on nyt kauhee homma kuulkaa.  Mamma oli pari yötä pois kotoa sairaalassa ja koska mä en saanu siltä silloin hellyyttä, moon päättänyt periä kaiken menettämäni hellyyden ny kerralla takasin, korkojen kera tietenkin.  Nytkin mä makaan puol unes Mamman sylissä ja sanelen,  mitä fiksuja se naputtaa tänne blogiin mun puolesta. Ne osti Papan kans uuden tabletinkin, et munkin tietokoneenkäyttö helpottuu, mut kyllä mun mielestä saavat toimia näin hienon koiran sihteerinä tulevaisuudessakin.

Mut nyt mä jatkan tätä hellyydenkeräämistä. Ohessa kuva musta avaruuskoirana!




"Tassut ylös! Moon Alpo Avaruuskoira ja oon tullu hakemaan kaikki herkut mukaani. Minulla on laserkatse, enkä epäröi käyttää sitä jos niskuroitte vastaan!"    

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Batmann




Täällä pidetään blogitaukoa hitusen johtuen mm. Muutosta ja kiireestä sekä siitä että Mamma eli sihteeri sairastaa. Palaillaan astialle mahdollisimman pian. (Astialle... Oiskohan siellä ruokaa? Ai söin jo iltaruoan? Enkäpä syönyt. Se hävisi vain kupista ilman että koskin siihen.. Usko pois!)

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Gentlemen's club




Hei vaan kaikki! Tänään on ollut jännä päivä. Pappa oli mun kanssa koko päivän, ja arvatkaapa mitä!!! Se otti tuolta siivouskaapista semmoisen punaisen hurisevan laitteen (millä äiti huitoo pitkin lattioita...) ja vaihtoi siihen sellaisen harjan (jonka minun teki kovasti mieli syödä) ja sitten Se harjas mut sillä! Se huriseva mööpeli oli aika jännä, varsinkin kun pappa lisäsi vähän tehoja ja musta tuli rututon ranskis sillä Se laite yritti syödä mun nahkan! Vaikka mulla onkin astetta isompi takki päällä niin mä sanoin sille laitteelle nounou, enkä antanu sen viedä mun takkia multa. Toimii muuten paremmin kuin mikään muu ryppyvoide tommoinen imuroiminen vinkki vinkki. Kumma tuo pappa, taisi olla oikeasti tosi kipeä kun taisi luulla että mä oon lattia!!?! Sain paljon herkkuja kun olin kiltisti.

Ps. Mulle ostettiin tänään juhla-asuste. Moon menossa lauantaina kihlajaisjuhliin ja pitäähän sitä nyt pukeutua kunnolla :) Me startataan huomenna siis kohti pohjoista, mua jännittää niin etten malttanu nukkuu iltaunia yhtään ja nyt mä meinaan painella omaan petiin unille. Öitä!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Seikkailupäivä

Heippa vain kaikille! Tänään mulla on ollutkin oikein mahtava päivä. Ihan sen takia,että on viikonloppu ja Mamma ja Pappa on kotona ja tietenkin siksi, että tänään mentiin koirapuistoon Seinäjoelle!
Mä lennääään!
Ihan ekkana me käytiin tsekkailemassa Kasperin kaupunginosassa sijaitseva koirapuisto, mut siellä ei ollu meidän pienten puolella yhtään kaveria. Isojen puolella oli joku ihan vaaaaaltava kaveri, mä oon varma et se oli karhu. Tai karhun ja jääkarhun sekoitus, kun sillä oli valkoisella pohjalla mustia laikkuja. Mut iso se oli. Mä laitoin sen tietenkin ojennukseen, papan jalkojen takaa. Ja oli meidän välissä aitakin, kun se ei uskaltanu nähdä mua ilman sitä aitaa meidän välissä.. krrhm, ei suinkaan toisinpäin.
Hei täältä löyty jotain! Ai se oli vaan sammalta..
 No, koska niitä omankokosia leikkikavereita ei ollu, niin me lähdettiin seikkailulle metsään. Siellä oli jännää! Mä kiipeilin kivien päällä ja kallioilla ja hyppelin puunrunkojen yli ja seikkailin kuin suuret seikkailijat aikoinaan. Toivoin löytäväni ihan uuden maan tai maanosan tai jotain, mutta löysin vain pari metsään hylättyä polkupyörää... 

Olin mä ihan yhden hetken paikoillani, et musta sai kuvan..

Anna mulle se herkku jo, jookos?

Mikä tuolla meni?? Ai ei mikään ? Mä oon varma, et se oli semmoinen dinosaurus!

 No, sit me lähdettiin muka vaan kotiin, mut kappas, keskustan puistossa olikin sitten mulle kavereita ja pysähyttiin siihen. Siellä oli ihan mun lajitoveri, toinen ranskanbulla! Mua aluks vähän jännitti kaikki uus, mut mä kyl vähän feikkasinkin et sain kaikkien ihmisten jakamattoman huomion osakseni... Oon mä vaan aika fiksu kaveri.. Thihi.


Mun aarre. Ihan vaan mun oma. Mun ja vaan mun.
Sit me käytiin pyykkiä peseen. Ja sieltä mä sain aarteen, oman hienon reikäpallon, jota on kiva kantaa suussa! Mun leuka menee sinne reikään ihan helposti ja sitten palloa voi kuljettaa minne vaan :)

Mut nyt mä lähen käymään vielä tuolla pihalla pissalla ja suuntaan sitten unille. Tämmöisen seikkailupäivän päätteeksi alkaa jo väsyttää! Uniaaa!