Iltoja! Mä kuulkaas seikkailin tänään! Aamulla Mamma ja Pappa pakkas mut mun hienoon koirankuljetusboksiin mun leluineni, kaikkineni. Sit Se koko mun hieno matkustusvälineeni pakattiin autoon ja me lähdettiin etenemään, mummolaan, minnes muuallekaan. Mä vähän protestoin aluks, kun autos oli kylmä, mut sit kyllästyin osoittamaan mieltäni, kun mamma ja pappa vaan nauroi mun tuskalleni.
Perillä mua odotti Mummi ja Ukki, mun setä vaimoineen ja mun kaks ihmisserkkua. Ne rapsutteli mua paljon ja sit vähän leikittiinkin. Ja arvatkaas, oli siellä Yks mun toinenkin serkku, nimeltänsä Lumikki! Se oli siellä pihalla narussa, ja mua jännitti paljon kun Se oli niiiiiin suuri! Se heittäyty maahan mua moikkailemaan ja mä vaan hämmästelin, et miten ihmeessä sillä oli niiin iso ja pitkä nenu! Ja Se häntä, kuulkaas Se Se vasta pitkä olikin! Oli sillä myös urheilullinen kroppa, ja Se hämmensi mua, kun oon ite vähän tämmöinen, sanoisinko gotleettinen pentumainen putikka. Mut koska Se Lumikki oli mun serkku ja vielä tyttö, mä päätin vähän ojentaa sitä turvallisen kahden metrin päästä. Haukuin ja käskin sitä pitämään mua kauheana kulmakunnan kinginä (koska onhan mulla uus pääkallopantakin), ja sit Se yritti lähestyä mua mun käskyistä huolimatta ja mä lähdin kauemmas komentamaan. Mamma nauroi, Se luuli että mä pingoin karkuun, mut eihän Se ymmärrä et meidän kovien kundien pitää pitää vähän etäisyyttä tyttölöisiin, muutenhan ne voi käydä aivan villeiks...
Ja sit lopuks mä näytin vähän rallinajamisen tautia ja rullasin mummin matot rullallem koska siellä oli niin liukas lattia, on mulla nyt kuhmu mun otsassa kun meni Yks luisu vähän pitkäksi... On Tää pikkukoiran elämä vaan niin rankkaa. Sit mä pääsin autoon unille ja takas kotiin ja nyt me vietetään papan kanssa meidän poikien iltaa, mamma kun meni tekemään töitä. Se on jännä, Se kuulemma laittaa ihmiset laulamaan. Mä ajattelin, että meen taustalaulajaks, osaan hyvin ulvoa kovaa. Mut ei täs muuta, Alpo kuittaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti